Joukkoliikennevälineiden kapasiteetista

Kalusto-Vertailu-mittakaavassa-Janlog-20151027

Julkisuudessa esitetään edelleen väitteitä, joiden mukaan esimerkiksi sähköbussit olisivat jonkinlainen vaihtoehto raitiotieratkaisun tuomalle kapasiteetille.

Ylläoleva kuva kertoo, että näin ei ole. Raitiotien kapasiteettia ei saada muilla ratkaisuilla kuin raitiotiellä. Tällä hetkellä sähköbussit ovat kustannuksiltaan ja kapasiteetiltaan jopa diesel-busseja heikommat. Toki päästöissä ja melutasossa sähköbussi on dieseliä parempi ratkaisu.

Kustannuksiltaan ja tehokkuudeltaan raitiotielle joukkoliikenteen runkoreiteillä ei siis ole mitään näkyvissä muita ratkaisuja kuin raitiotie itse. Tämä tosiseikka on syytä pitää mielessä. Käyttövoima ei ratkaise joukkoliikenneratkaisun järkevyyttä. Tampereella raitiotien vaihtoehdot on selvitetty ja läpivalaistu sekä Liikenneministeriön että -viraston taholta useita kertoja, ja laskelmat on vahvistettu oikeiksi.

Sähköbusseilla on tulevaisuudessa tärkeä rooli diesel-bussien korvaajina hiljaisemmilla reiteillä. Myös Tampere on jo päättänyt hankkia ensimmäiset sähköbussit osana Sähköisen liikenteen ratkaisut -projektia.

Raitiotiehankkeiden kustannusvertailun vaikeudesta

Matti Olkinuora Tammerkosken Kokoomuksesta kirjoittaa vastineessaan Seppo Blomqvistille raitiotiehankkeiden kustannusten vertailun vaikeudesta eri maiden välillä. Vaikeutta aiheuttavat mm. eri maiden erilaiset kustannustasot ja se, mitä erilaisia oheisprojekteja ilmoitetaan kuuluvaksi raitiotieprojektiin. Suomessa hankkeisiin lasketaan perinteisesti vain itse väylä, kun taas esimerkiksi Ranskassa hankkeiden rahoitusmalli on täysin erilainen, ja hankkeeseen saatetaan laskea mukaan kaikki reitin varrelle rakennettavat pysäköintitalotkin. 

“Aiemmassa kirjoituksessa Seppo Blomqvistin (AL 3.6.) tapa määrittää raitiotien rakennuskustannukset eri kaupunkien kilometrihintojen keskiarvolla kertomalla on väärä.

Suurin ongelma tässä ajattelutavassa on hankkeiden erilainen sisältö, mikä tekee niiden vertailusta käytännössä mahdotonta. Ranskassa raitiotiehankkeiden kustannuksiin laitetaan kaikki mahdollinen parkkiluolista rakennusten julkisivuremontteihin, koska valtio antaa näin tehdä. Suomessa näin ei toimita, vaan liikenneväylähanke sisältää vain väylän. Bergenin kustannuksissa on Suomeen verrattuna yli 50 prosenttia korkeammat rakennuskustannukset ja 2 kilometriä kallioon louhittuja tunneleita.

Helsingin keskustassa on rakennettu 2000-luvulla raitiotietä hintaan 5 miljoonaa euroa kilometriltä. Norrköpingissä tehtiin uusi linja hintaan 4,5 miljoonaa euroa kilometriltä. Blomqvistin esittämä 25 miljoonaa euroa kilometriltä ei voi pitää paikkaansa. Helsingin luku ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen Tampereen kanssa, koska Tampereella pitää rakentaa muutamia siltoja ja mukaan tulee kertaluontoisia investointeja, joita ei tarvitse tehdä jatkohaarojen kohdalla. Kalustoa taas ei pidä laskea infraan, sillä tällöinhän voisi bussien hankinnan laskea Tampereen katurakentamisen kustannuksiin.

Ainoa oikea tapa vertailla eri raitiotiehankkeiden kustannuksia, olisi purkaa ne osatekijöihinsä ja huomioida erot niiden sisällössä sekä rakennuskustannusten hintatasossa.

Matti Olkinuora
Tammerkosken kokoomus
Tampere”

Raitiotie toimii myös alppikaupungissa

Raitiotie toimii myös alppikaupungissa. Raitioteiden kustannusarvioiden vertailu eri maiden välillä on vaikeaa.

Tampereen raitiotielaskelmille tukea Helsingin tarkastuslautakunnan raportista

Helsingin Sanomat kirjoittaa (14.5.2014) Helsingin hidastuvista ratikoista ja siitä, kuinka hidas joukkoliikenne aiheuttaa kasvavia liikennöintikuluja.

Tampereen joukkoliikenteen kannalta uutinen on erittäin mielenkiintoinen ja antaa lisätukea yleissuunnitelmassa esitetyille hyötylaskelmille. Tällä hetkellä Tampereen raitiotien keskinopeudeksi on arvioitu 22 km/h, mutta reitin optimoinneilla ja pienillä teknisillä muutoksilla nopeutta voitaisiin lisätä jopa 25:een kilometriin tunnissa. Helsingin laskelmat osoittavat, että tällainen optimointi olisi erittäin kustannustehokasta. Tampereella optimointi on lisäksi erityisen edullista, koska sitä voidaan toistaiseksi tehdä edelleen paperilla. Raitiotien huolellinen suunnittelu ja mahdollisimman nopea siirtyminen bussiliikennettä kertaluokkaa tehokkaampaan runkoliikennöintiin ratikan avulla säästävät siis kaupungin rahoja jopa enemmän, kuin varovaisesti laadittu yleissuunnitelma antaa olettaa. Kustannustekijät olivat siis hintahaitarin yläpäästä ja nopeus- sekä matkamäärätekijät arvioitu suurimpien riskitekijöiden mukaan. Esimerkiksi Kalevan pysäkille oli ennustettu vähemmän joukkoliikennematkoja kuin mitä jo tänä päivänä toteutuu.

Helsingissä raitioteiden keskinopeus oli siis 2011 vain 14,3 km/h, kun keskinopeus oli vuonna 1995 lähes kaksi kilometriä tunnissa nopeampi. Raportin mukaan alentunut vauhti maksaa kaupungille n. 1,7 miljoonaa euroa joka vuosi. Liikennöintikulujen kasvamisen lisäksi liikenteen hidastuminen vaikuttaa negatiivisesti joukkoliikenteen houkuttelevuuteen, joka taas omalta osaltaan lisää kustannuksia ja vähentää lipputuloja. Joukkoliikenteen nopeutta voitaisiin Helsingissä lisätä mm. varaamalla sille omat kaistat, parantamalla liikennevaloetuuksia, lopettamalla kuljettajien lipunmyynti ja korjaamalla vaihteita. Tampereen modernissa raitiotiessä nämä kaikki seikat on otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja Helsingin raportin laskelmat osoittavat myös Tampereella käytetyt hyötylaskelmat paikkansapitäviksi, vaikkakin hiukan liian varovaisiksi. On myös muistettava, että Tampereelle suunniteltu ratkaisu on MODERNI RAITIOTIE, ja yhtäläisyydet Helsingin museoratikan kanssa ovat vähäiset. Tampereen ratkaisu tulee olemaan kaikissa suhteissa tehokkaampi, edullisempi ja miellyttävämpi.

Raitiovaunu Keskustorilla (Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy)

Raitiovaunu Keskustorilla (Tampereen kaupunki/IDIS Design Oy)

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä versiona Aamulehden yleisönosastolla 4.6.2014.

Raitiotiehanke maksaa itsensä takaisin

Juho Suominen kirjoittaa 30.5. 2014 Turun Sanomissa Turun raitiotiehankkeen kustannuksista ja kehottaa turkulaisia varmistamaan alueelleen tuleva mittava investointiraha ja pitämään huolta siitä, että Turku kaupunkiseutuna pystyy myös jatkossa kilpailemaan Tampereen kanssa – varsinkin siinä tapauksessa, kun Tampere päättää raitiotien rakentaa. 

Turun raitiotiehankkeen kustannuksia on moitittu monasti alueen lehdissä turhan tyyriiksi, mutta investointina se on silti monelta kantilta katsottuna sangen kannattava.

Valtio on sitoutunut kattamaan noin 250–300 miljoonan euron projektista kolmanneksen. Se tietää noin 80–100 miljoonan euron arvoista investointia Turkuun. Tämä puolestaan tietää työtä ja toimeentuloa monille turkulaisille.

Suurella vaivalla neuvoteltu kasitien parannus on 102,5 miljoonan euron hintalapullaan samaa suuruusluokkaa kuin Turulle raitiotiehankkeen vuoksi tiedossa oleva tuki. Tätä mahdollisuutta ei ole varaa sivuuttaa.

Tällä hetkellä on halpaa rakentaa ja investoida koska korot ovat alhaalla. Nyt on siis oiva hetki tarttua toimeen. Jos Turulle jää projektista maksettavaa tuen jälkeen 170 miljoonaa euroa, sen takaisinmaksuaika voi olla esimerkiksi 40 vuotta, tällöin Turun vuotuista budjettia painaa enää vain 4,25 miljoonan euron erä vuosittain. Tämä summa ei ole enää budjetissa kovinkaan suuri, vaan samaa luokkaa kuin monet muut normaalit investoinnit Turun infrastruktuuriin.

Kun suurehko alkuinvestointi on hoidettu, raitiovaunujen käyttökustannukset ovat busseja selvästi matalammat. Tämä on tärkeää etenkin kun ottaa huomioon, että nykytilanteessa bussiliikenteen tukeminen syö vuosittain mittavan määrän rahaa, noin 15 miljoonaa euroa.

Bussi kestää liikenteessä vain noin 10–15 vuotta, jonka aikana sen tulee kuolettaa siihen tehty investointi. Raitiovaunu puolestaan kestää vähimmilläänkin 30 vuotta: Helsinginkin mutkaisilla kaduilla liikennöi edelleen erinomaisessa kunnossa olevia 50 vuotta vanhoja vaunuja.

Vaikka uusi telibussi maksaa vajaat 300 000 euroa ja raitiovaunu noin 2,5 miljoonaa euroa, ero kääntyy pitkän käyttöiän, isomman matkustajakapasiteetin (telibussissa 90, raitiovaunussa jopa 300 vaunujen määrästä riippuen), henkilöstökustannusten ja käyttövoiman hinnan ansiosta raitiovaunun eduksi.

Jos Turku jää ilman raitiotietä, kun Tampereelle sellainen rakennetaan, ei Turku enää pysty kilpailemaan tasapäisesti Tampereen kanssa. Tällainen kehityksen kelkasta jättäytyminen voi tulla pitkällä tähtäimellä huomattavasti kalliimmaksi kuin raitiotie koskaan.

Juho Suominen

Kayseri Tramway

Raitiotie Kayserin kaupungissa keski-Turkissa. Kuva: Cem Ecevit / Wikipedia

Tampereen kaupunki julkaisi raitiotiestä “usein kysytyt kysymykset” -sivuston

Tampereen kaupunki/Susanna Lyly. 2012

Tampereen kaupunki/Susanna Lyly. 2012

Tampereen kaupunki on julkaissut sivuillaan raitiotie-aiheisen tietopaketin kysymys-vastaus-muodossa. Sivuilta saa vastauksen lähes kaikkiin ratikkaa koskeviin kysymyksiin ja se toimii hyvänä tietopankkina ja yhteenvetona Tampereen tilanteesta. Kysymyksissä käsiteltävät asiat ovat pitkälti sovellettavissa myös Turun tilanteeseen. Turun yleissuunnitelma laaditaan samoilla perusteilla. Raitiotiehankkeen jatkopäätös on kaupunginvaltuuston päätettävänä 16.6. 2014. Sitä ennen hanketta käsitellään kaupunginhallituksessa 2.6. 2014.

Allaolevista linkeistä pääsee suoraan usein kysyttyjen kysymysten aihealueisiin:

1. Hankkeen perustelu

2. Reittivaihtoehdot

3. Hyöty-kustannuslaskelma

4. Kustannukset

5. Joukkoliikenteen järjestelmävaihtoehdot

6. Valtion osallistuminen

7. Laajennukset

8. Joukkoliikenne, matkustaminen

9. Joukkoliikennejärjestelmä

10. Maankäyttö

11. Hämeenkatu

12. Katuverkko, liikennejärjestelmä

13. Teknisiä yksityiskohtia

14. Talvi

15. Päätöksenteko

16. Suunnitelmavalmius

17. Ympäristö

18. Rahoitus

19. Aikataulu

20. Turku

Faktojen perusteella ratikkaa kannattavien joukkoon

Erkki Ottela kirjoittaa Aamulehden yleisönosastolla 13.5. 2014 raitiotien puolesta vertailemalla sitä bussivaihtoehtoon:

Viime aikoina on ollut raitiotiehanketta vastustavia kirjoituksia, joista useimmissa toistetaan bussien erinomaisuutta. Tämä on selvästi vastoin parempaa tietoa. Tätä täytyy ihmetellä, koska asiasta on runsasta selvitysaineistoa saatavilla, viimeisimpänä Tampereen kaupungin laadituttama yleissuunnitelma. Eikö ole ollut halua tutustua näinkin tärkeässä asiassa tehtyyn laajaan selvitystyöhön ja myös pohdiskella asiaa omien epäluulojen ja ennakkokäsitysten ohi? Unohdetaan täysin myös kaupungin nopean väestönkasvun tuomat vaatimukset tulevina vuosina.

Itse olen liittynyt jo aikaa sitten ratikkaa kannattavien laajenevaan joukkoon aikaisempien selvitysten ja muualta saamieni kokemusten pohjalta. Helsingissä asuessani ratikkamatka kuului päivittäiseen elämääni ja Euroopan kaupungeissa kerrassaan miellyttäviin turistikokemuksiini. Minulla ei ole parempaa tietoa olla uskomatta kymmenien asiantuntijoiden laskelmiin, jotka osoittavat ratikan taloudellisen kannattavuuden monien ympäristöarvojen lisäksi. Olen välittömästi valmis vaihtamaan kantani ratikan suhteen mikäli saan eteeni vastaavat perusteelliset selvitykset siitä, että:

  • Bussit ovat niille kehitettävän infran ja kalustohankintojen sekä käyttökustannusten osalta selvästi halvempia suunnitelluilla runkolinjoilla kuin ratikka pitkällä aikavälillä.
  • Bussien kapasiteetti tulee kohtuullisella kalustomäärällä riittämään myös tulevaisuudessa.
  • Bussit eivät tuota keskusta-alueella jatkossa melua ja ilmansaasteita ja epäviihtyistä ympäristöä.
  • Bussit eivät jatkossa ruuhkauta Hämeenkatua 10–14 auton letkoineen ja estä henkilöautojen sujuvampaa kulkua kaupungin muillakaan väylillä.
  • Bussit ajavat ratikan tavoin tihein vuorovälein ja täsmällisellä aikataululla.
  • Bussit tarjoavat pysäkeillään samalla kulkutasolla olevan sisäänkäynnin muiden ohella myös lastenvaunuille, pyörätuoleille, rollaattoreille ja vanhuksille.
  • Bussit turvaavat nopean ja mukavan matkan Lielahden ja Hervannan sekä keskussairaalan välillä.
  • Bussit kohentavat joukkoliikennevälineenä kaupungin imagoa, houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä sekä nostavat kyseisen runkoreitin varren maanarvoa siten, että tulevalla rakentamisella korvataan aiheutuneita kuluja.
  • Bussit lisäävät joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta tavoitteiden mukaisesti.

ERKKI OTTELA, Tampere

Bussijono Tampereella

Bussijono Tampereella