Valenciennesin raitiotie

 Jalmari Salaterä kävi tarkastamassa Valenciennesin raitiotien. Kokonsa puolesta kaupunkialue on hyvä esimerkki myös suomalaiseen raitiotiekeskusteluun. 

Valenciennes on noin 45 000 ihmisen kaupunki Pohjois-Ranskassa. Se on samalla 350 000 asukkaan Valenciennesin arrondissementin pääkeskus.

Kaupungin raitiotieliikenne aloitettiin alunperin vuonna 1881 ja laajimmillaan rataverkko oli 126 kilometrin pituinen. Raitiovaunuliikenne ajettiin kuitenkin alas 1960-luvulla – ajan hengen mukaisesti. 1990-luvulla julkisen paineen kasvaessa alettiin harkita uusia liikennemuotoja ruuhkautumisen estämiseksi. Raitiotien kannattajiksi ilmoittautuivat muun muassa paikalliset ja alueelliset yritykset sekä Toyota, mutta raitiotien vastainen lobbaaminen oli myös aktiivista. Poliittinen päätös uuden raitiotien rakentamisesta tehtiin jo vuonna 1998, mutta työt päästiin aloittamaan vasta vuonna 2003. Syy viivästykselle oli byrokraattinen, sillä raitiotie jouduttiin hyväksyttämään erikseen jokaisessa kunnassa, jonka alueelle raitiotietä oltiin suunnittelemassa.

Ranskalaiselle raitiotierakentamiselle tyypillisesti raitiotieprojektin yhteydessä uusittiin paljon raitiotiehen liittymättömiä asioita ja raitiotie nähtiin kaupunkikehityksen työkaluna. Erityisesti tämä on nähtävissä 20 000 asukkaan Denainin kaupungissa, jonne ensimmäisen linjan pääteasema sijoitettiin, sekä itse Valenciennesin keskustassa.

Ensimmäinen 9,5 kilometrin pituinen linja maksoi 242,8 miljoonaa euroa, johon saatiin Euroopan Investointipankin laina. Linjan arvioitiin kattavan 50 000 asukasta arrondissementin alueella. Kaupungin toinen raitiotielinja avattiin vuonna 2014. Erikoisuus Valenciennesin raitiotiessä on se, että pysäkkiväli (704 m) on maan pisin. Kaupungin keskustassa raitiotie on toteutettu pääsääntöisesti nurmiratana. Raitiotie ei mene aivan keskusaukiolle asti, vaan kiertää korttelin päästä Hotêl de Villen pysäkin kautta. Raitiotiellä on pystytty yhdistämään yliopisto, keskusta sekä rautatieasema toisiinsa. Lisäksi raitiotie on toteutettu seudullisena ratkaisuna, sillä se yhdistää useita alueen kuntia toisiinsa.

Valenciennesin rautatieaseman pysäkki.

Ajokokemuksena raitiotie oli selkeä. Pysäkiltä löytyivät näyttötaulut ja pysäkit olivat katettuja. Pieniä puutteitakin löytyi, sillä kokeilemillani pysäkeillä toisen puolen automaatti oli rikki. Toimivissa automaateissa hyvää oli kuitenkin se, että käyttöliittymä oli saatavilla englanniksi ja maksu oli mahdollista suorittaa kortilla tai käteisellä. Ongelmia tuotti raitiovaunun leimauskone, joka ei toiminut.

Raitiovaunussa oli aamupäivällä tilaa.

Raitiotielle on rakennettu omat kaistansa ja keskustassa se kulkee osittain samoilla väylillä jalankulkijoiden kanssa. Raitiovaunut ovat 33 metriä pitkiä Alstomin valmistamia sekä kapasiteetiltaan 295 matkustajalle mitoitettuja. Huomionarvoista on se, että Turun raitiotiesuunnitelman tarkennuksessa vastaavan 33-metrisen raitiovaunun kapasiteetiksi on arvioitu 150 matkustajaa. Ruuhka-aikaan vuorovälin tiheys on parhaimmillaan 6-7 minuuttia.

Raitiovaunu keskustassa

Valmistumisen jälkeen 9,5 kilometrin raitiotielinja on kasvanut 33,8 kilometrin mittaiseksi linjastoksi. Pitkän ajan suunnitelmana on ulottaa raitiotieverkko Belgian puolella Quiévrainin juna-asemalle asti.

Sous-Préfecturen pysäkki

Katsaus pohjoismaisiin raitioteihin

Aarne Alameren esityksessä pohjoismaisista raitioteistä käydään läpi uudet, jo liikenteen aloittaneet raitiotiet sekä päätetyt uudet raitiotiet.

Lisäksi esitellään lyhyesti nykyisin toiminnassa olevat raitiotiejärjestelmät sekä niiden laajennussuunnitelmat.
(esitykseen on päivitetty Tampereen jatkosuunnitelmien sanamuotoja)

Download (PDF, 4.27MB)

Norrköpingin uusi raitiolinja

Kirjoittaja:  Mikko Laaksonen

Norrköpingiin on toteutettu 2009 – 2011 uusi, noin 4 km raitiotien laajennus reitille Ljura – Hageby – Navestad. Linja on rakennettu Turun ja Tampereen lähiöalueita vastaavaan ympäristöön.

Toteutuskustannukset ovat olleet noin 200 miljoonaa kruunua (noin 22,7 miljoonaa euroa) sekä 20 miljoonaa kruunua (noin 2,7 miljoonaa euroa) moottoritien ylittävään siltaan. Kustannukset ovat siis olleet noin 5-6 miljoonaa euroa / kilometri. Edulliset kustannukset johtuivat siitä, että raiteet rakennettiin jo valmiille varauksille, eikä johtoja jouduttu siirtämään paljoakaan. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt noin 10-15% aikaisempaan verrattuna.

Raitiovaunu Ljurassa 18.9.2013

Raitiovaunu Ljurassa 18.9.2013

Havaintoja linjalta:

  • Rata oli varsin laadukas ja vaunut kulkivat ilman turhia viivytyksiä. Ratkaisuissa ei vaikuttanut tehdyn mainittavia kompromisseja.
  • Ympäristötyöt oli toteutettu laadukkaasti ja siististi
  • Linja oli nykyisellään varsin kiertävä koska se hyödynsi vanhaa Klingsbergin suunnan linjausta. Onkin suunniteltu uutta, suorempaa rataa Ljura – Söder tull. Kiertävä reitti saattaa vaikuttaa siihen, miksi matkamäärän kasvu oli verrattain pieni – vain 10-15% kun monissa vastaavissa tapauksissa on raportoitu 20-50%.

Raitiotien yhteyteen oli tehty Hagebyssä suuri ostoskeskuksen laajennus, Mirum Galleria. Ostoskeskuksen uusi pääsisäänkäynti oli sijoitettu raitiotiepysäkille. Joukkoliikenteellä tulevien asiakkaiden osuus oli kasvanut noin 3%:stä 8%:iin.

Raitiovaunu ja Mirum Galleria 18.9.2013

Raitiovaunu ja Mirum Galleria 18.9.2013

Norrköpingiä voidaan käyttää vertailukohtana haluttaessa pitää Turkuun ja Tampereelle suunnitellun raitiotien investointikustannukset kohtuullisina.

Raitiovaunu Navestadin päätepysäkillä 18.9.2013

Raitiovaunu Navestadin päätepysäkillä 18.9.2013

Kirjoittaja vieraili Norrköpingissä 18.9.2013.

Lisätietoa:
http://www.norrkoping.se/bo-miljo/trafik/gator/vagarbeten/2009/stadsutveckling/index.xml

Superbussit vs. ratikka

Malmön kaupunkiin hankittiin juuri 15 uutta VanHoolin valmistamaa kaksinivelistä “superbussia”, uutisoi SVT. Ne ovat 24 metriä pitkiä ja muotoiltu futuristisesti hieman modernien raitiovaunujen tapaan.

Superbusseilla, joiden virallinen nimi on vastedes “MalmöExpressen” ajetaan runkolinjalla 5 reitillä Stenkällan–Rosengård–Länsisatama 1.6.2014 alkaen.

Autoissa on 55 istumapaikkaa ja 95 seisomapaikkaa. Hankintahinta on 8,5 miljoonaa kruunua eli 966 000 euroa kappaleelta. (Lähde: http://www.svt.se/nyheter/regionalt/sydnytt/superbussen-ar-har)

15-metrisessä telibussissa on tyypillisesti 51–52 istumapaikkaa ja nelisenkymmentä seisomapaikkaa. Telibussin tyypillinen hankintahinta on noin 250 000 euroa kappale.

Toisin sanoen neljän telibussin hinnalla saa yhden superbussin, joka kuljettaa 50 seisovaa matkustajaa enemmän kuin telibussi ja käytännössä yhtä paljon istuvia matkustajia.

Vertailu ei toki ole aivan näin yksinkertaista, sillä bussin hankintakustannukset ovat vain osa liikennöintikustannuksia; tietyllä yhtälöllä saattavat runkolinjalla käytössä olevat superbussit tulla halvemmaksi kuin telibussit, joita joudutaan liikennöimään jonkin verran tiheämmällä vuorovälillä (esim. telibussi 5 min välein tai superbussi 7,5 min välein).

HKL:n hankkiman Transtech Artic-raitiovaunun hankintakustannus on 2,5 miljoonaa euroa kappaleelta. Vaunut ovat 27,6 m pitkiä, eli hieman superbussia pidempiä, ja niissä on 74 istumapaikkaa + 14 klaffipenkkiä. Seisomapaikkojen lukumäärä on 125 (Malmöä tiiviimmällä mitoituksella, 5 hlöä/m2).

Artic-vaunujen hankintakustannus on 2 500 000 euroa kappaleelta, eli noin 2,5 kertaa suurempi kuin Malmön superbussin. Raitiovaunun odotettu käyttöikä on kuitenkin luokkaa 30…40 vuotta, kun bussin odotettu käyttöikä on 12…15 vuotta. Tällöin hankintakustannus vuotta kohden tasoittuu suunnilleen samalle tasolle sekä bussien että raitiovaunujen kohdalla.

Lisäksi erityisesti matalalattianivelbussien huoltokustannukset ja polttoainekustannukset ovat selvästi suuremmat kuin telibusseilla ja raitiovaunuilla, minkä vuoksi sekä Helsinki että Tampere ovat luopuneet uusien nivelbussien hankinnasta ja Tampere on ajamassa viimeisiä yksilöitään par’aikaa loppuun.

Lista Länsi-Euroopan raitiotiekaupungeista ja hankkeista

Kaupungin nimen perässä väkiluku ja modernin raitiotien valmistumisvuosi.

Ruotsi Lidingö – 44 000
Ruotsi Lund / vireillä – 76 188 (2018)
Ruotsi Helsingborg / vireillä – 95 444 (2019)
Ruotsi Norrköping / Navestad – 127 000 (2011)
Ruotsi Norrköping – 127 000
Ruotsi Malmö / vireillä – 293 909 (2018)
Ruotsi Göteborg  – 513 751
Ruotsi Tukholma / Tvärbanan – 847 000 (2000)
Ruotsi Tukholma / Spårväg city – 847 000 (2010)
Norja Stavanger / vireillä – 124 511 (2019)
Norja Trondheim – 170 936
Norja Bergen – 250 700 (2010)
Norja Bergen / 2010 jatko – 250 700 (2013)
Norja Oslo – 613 000
Suomi Helsinki – 588 195
Suomi Helsinki / Laajasalo, vireillä – 588 195 (2018)
Suomi Tampere / vireillä – 220 000 (2018)
Suomi Turku / vireillä – 180 000 (2020)
Suomi Espoo+Helsinki / Jokeri, vireillä – 255 000 (2019)
Sveitsi Lausanne – 129 273 (1991)
Sveitsi Bern – 131 600
Sveitsi Basel – 165 000
Sveitsi Geneve – 177 500 (1994)
Sveitsi Zürich – 366 445 (2007 ja 2011)
Ranska Grenoble – 156 107 (1987)
Itävalta Gmunden – 13 191
Itävalta Innsbruck – 117 693
Itävalta Linz – 188 894
Itävalta Graz – 247 698
Itävalta Wien – 1 664 146
Tanska Odense / vireillä – 166 305 (2019)
Tanska Århus – 242 914 (2015)
Tanska Kööpenhamina – 551 900 (2018)
Belgia Hasselt / vireillä – 70 035 (2017)
Ranska Besancon / vireillä – 115 400 (2014)
Ranska Tours – 136 942 (2013)
Ranska Dijon – 151 504, (2012)
Ranska Brest – 144 092 (2012)
Espanja Jaen – 120 021 (2011)
Espanja Granada – 237 929 (2011)
Espanja Zaragoza – 701 090 (2011)
Ranska Angers – 152 337 (2011)
Ranska Le havre – 182 580 (2011)
Ranska Reims – 183 837 (2011)
Italia Firenze – 368 362 (2010)
Italia Palermo – 657 636 (2010)
Ranska Toulose – 437 715 (2010)
Italia Bergamo – 119 234 (2009)
Espanja Vitoria-Gasteiz – 235 661 (2008)
Italia Cagliari – 157 780 (2008)
Espanja Parla – 115 611 (2007)
Espanja Santa Cruz de Tenerife – 222 000 (2007)
Espanja Murcia – 437 000 (2007)
Espanja Seville – 704 198 (2007)
Espanja Madrid 3 255 950, 2007
Italia Roma – 2 754 440
Ranska Le mans – 144 016 (2007)
Ranska Nizza – 347 060 (2007)
Ranska Marseille – 839 043 (2007)
Ranska Aulnay-sous-Bois (T4 Pariisi) – 2 181 371 (2007)
Espanja Vélez-Málaga – 74 190 (2006)
Hollanti Rotterdam – 611 000 (2006)
Italia Sassari – 130 656 (2006)
Portugali Almada – 164 844 (2006)
Ranska Valenciennes – 41 278 (2006)
Ranska Mulhouse – 110 514 (2006)
Ranska Clermont-Ferrand – 140 700 (2006)
Iso-Britannia Stourbridge – 55 480 (2006)
Espanja Barcelona – 1 621 537 (2004)
Irlanti Dublin – 506 211 (2004)
Ranska Caen – 112 709 (2004)
Iso-Britannia Nottingham – 292 400 (2004)
Hollanti Gouda – 71 873 (2003)
Italia Messina – 243 252 (2003)
Ranska Bordeaux – 232 260 (2003)
Espanja Bilbao – 353 187 (2002)
Portugali Porto – 221 800 (2002)
Hollanti Houten – 45 610 (2001)
Ranska Orléans – 116 490 (2000)
Ranska Montpellier – 251 634 (2000)
Ranska Lyon – 472 305 (2000)
Iso-Britannia Croydon – 341 800 (2000)
Espanja Alicante – 334 418 (1999)
Iso-Britannia Birmingham – 1 016 800 (1999)
Saksa Saarbrücken – 175 810 (1997)
Ranska Rouen – 108 569 (1994)
Ranska Lille – 226 014 (1994)
Ranska Strasbourg – 272 975 (1994)
Iso-Britannia Sheffield – 534 500 (1994)
Iso-Britannia Edinburgh – 487 500 (2014)
Ranska Saint-Etienne – 177 480 (1992)
Ranska Paris – 2 181 371 (1992)
Iso-Britannia Newcastle – 273 600 (1980)
Iso-Britannia Manchester – 464 200 (1992)
Italia Genova – 609 822 (1990)
Ranska Laon – 27 557 (1989)
Espanja Valencia – 809 267 (1988)
Ranska Nantes – 282 853 (1985)
Hollanti Utrecht – 307 081 (1983)
Saksa Bad Schandau / Kirnitzschtalbahn – 2 882
Saksa Müllheim an der Ruhr – 18 321
Saksa Frankfurt Oder – 60 625
Saksa Jena – 104 449
Saksa Darmstadt – 143 332
Saksa Herne – 165 632
Saksa Kassel – 194 427
Saksa Mainz – 197 778
Saksa Rostock – 199 288
Saksa Erfurt – 202 844
Saksa Freiburg im Breisgau – 215 966
Saksa Oberhausen – 218 898
Saksa Magdeburg – 230 456
Saksa Halle (Saale) – 232 323
Saksa Krefeld – 237 701
Saksa Braunschweig – 245 273
Saksa Chemnitz – 246 587
Saksa Augsburg – 262 676
Saksa Gelsenkirchen – 268 102
Saksa Karlsruhe – 285 263
Saksa Mannheim – 307 900
Saksa Bonn – 312 818
Saksa Bielefeld – 326 925
Saksa Wuppertal Air tram – 359 237
Saksa Ulm – 123 672
Saksa Bochum – 385 626
Saksa Dresden – 500 068
Saksa Nurnberg – 500 132
Saksa Duisburg – 502 522
Saksa Leipzig – 506 372
Saksa Bremen – 547 162
Saksa Hannover – 548 617
Saksa Düsseldorf – 581 858
Saksa Essen – 582 016
Saksa Dortmund – 585 045
Saksa Stuttgart – 593 639
Saksa Görlitz – 54 042
Saksa Frankfurt am Main – 661 877
Saksa Köln – 1 024 346
Saksa München – 1 331 445
Saksa Berliini – 3 405 400
Belgia Ostend / Belgian Coast Tram – 68 931
Belgia Charleroi – 201 300
Belgia Gent – 233 120
Belgia Antwerpen – 461 496
Belgia Bryssel – 1 125 800
Espanja Sóller – 13 000
Hollanti Haag – 494 169
Hollanti Amsterdam – 778 825
Italia Trieste – 205 374
Italia Padova / Translohr-type – 213 151
Italia Venetsia / Translohr-type – 270 660
Italia Torino – 910 120
Italia Napoli – 963 357
Italia Milano – 1 314 745
Portugali Lissabon – 2 435 837