Valtuuston äänestys raitiotien toteuttamisesta lähestyy

Kaupunginhallitus hyväksyi raitiotien toteutussuunnitelman kokouksessaan 3.10. äänin 7-2. Asia on valtuuston asialistalla 24.10., kokous alkaa klo 17.

Äänestyksen lähestyessä raitiotiehankkeeseen kriittisesti suhtautuvat ovat aktivoituneet. Siksi kannattajienkin olisi syytä aktivoitua ja kirjoittaa lehtiin, kaupunginhallitukselle ja valtuutetuille myönteisiä ja hyvin perusteltuja ratikkamielipiteitä. Oheisesta dokumentista saa vapaasti lainata tekstinpätkiä omaan kirjoitukseen tai keskusteluun esimerkiksi valtuutetun facebook-seinällä.

Dokumentin on pdf-muodossa satavilla tästä ja google doc -muodossa (päivittyvä versio) tästä.

Aamulehden yleisönosastolle tarkoitetut kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen al.mielipiteet@aamulehti.fi.

Aamulehden yleisönosaston yhteydessä julkaistaan myös tekstareita.

Tamperelaiseen osoitetut tekstit menevät perille tätä kautta.

Tampereen kaupunki/Sito Oy

Tampereen kaupunki/Sito Oy

Dokumentti on tämän verkkosivuston ylläpitäjän koostama. Tekstejä ovat kirjoittaneet useat mm. Ratikka Tampereelle -ryhmän aktiivit.

Argumentteja myönteisen raitiotiepäätöksen puolesta

Kaupunginhallitus jätti 26.9. kokouksessaan ratikkapäätöksen pöydälle. Seuraava kokous on viikon päästä maanantaina, 3.10.

Nyt on oiva aika kirjoittaa lehtiin, kaupunginhallitukselle ja valtuutetuille myönteisiä ja hyvin perusteltuja ratikkamielipiteitä. Oheisesta dokumentista saat vapaasti lainata tekstinpätkiä omaan kirjoitukseesi tai keskusteluusi.

Dokumentin löydät pdf-muodossa tästä ja google doc -muodossa (päivittyvä versio) tästä.

Kaupunginhallituksen jäsenien yhteystiedot ovat täällä.

Aamulehden yleisönosastolle tarkoitetut kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen al.mielipiteet@aamulehti.fi.

Aamulehden yleisönosaston yhteydessä julkaistaan myös tekstareita.

Tamperelaiseen osoitetut tekstit menevät perille tätä kautta.

Tampereen kaupunki/Sito Oy

Tampereen kaupunki/Sito Oy

Dokumentti on tämän verkkosivuston ylläpitäjän koostama. Tekstejä ovat kirjoittaneet useat mm. Ratikka Tampereelle -ryhmän aktiivit.

Raitiotietä verrattu kehitettyyn bussivaihtoehtoon

Aamulehdessä oli 14.6. kaksi arvovaltaista puheenvuoroa, jotka käsittelivät ns. bussivaihtoehdon realistisuutta ja “superbussi”-kokemuksia muualta maailmalta ja mm. Helsingin jokeri-linjalta.

Samaan aikaan Helsingin Sanomissa oli kiinnostava vertailu Tukholman Tvärbananin ja Helsingin jokerilinjojen tavoitteista, toteutustavasta ja seurauksista. Uutisen perusteella voidaan todeta, että raitiotien edut verrattuna kehitettyyn, huolellisestikin toteutettuun bussivaihtoehtoon ovat kiistattomat.  Kyseessä on erinomainen tosielämään perustuva esimerkki siitä, miten tiheäkään “superbusseilla” ajettava joukkoliikennelinja ei pärjää raideliikenteelle tehokkuudessa, mukavuudessa ja vaikuttavuudessa kaupunkirakenteeseen.

Juttu toimii myös muistutuksena niille tahoille, jotka edelleen kokevat, että raitiotietä ajetaan piippuun “ainoana vaihtoehtona”. Näin ei ole, vaan vaihtoehdot, kuten bussi, 0-vaihtoehto, tuplanivelbussit ynnä muut on tutkittu ja on todettu, etteivät ne pärjää tarkasteluissa raitiotievaihtoehdolle. Ratikkahanketta ei siis ehdotettu tai keinotekoisesti esitetty ainoana vaihtoehtona. Se saattaakin olla viimeinen vaihtoehto saada joukkoliikenne sujumaan ja Tampereen väestönkasvun kustannukset ja liikennemäärien haitat hallintaan.

Aamulehdessä julkaistut Lauri Helken ja Kari Salon mielipidekirjoitukset alkavat kuvan ja kuvatekstin jälkeen.

"Tukholmalainen Maria Albason matkusti torstaina Tukholman pikaraitiotiellä Solnasta Sundbybergiin. Linja laajeni syksyllä Alvikista kovaa kasvavan Solnan keskustaan. Laajennusta varten rakennettiin kolme uutta siltaa, kaksi tunnelia ja 5,7 kilometriä raiteita." Teksti: HS / kuva: HS, Magnus Laupa

“Tukholmalainen Maria Albason matkusti torstaina Tukholman pikaraitiotiellä Solnasta Sundbybergiin. Linja laajeni syksyllä Alvikista kovaa kasvavan Solnan keskustaan. Laajennusta varten rakennettiin kolme uutta siltaa, kaksi tunnelia ja 5,7 kilometriä raiteita.”
Teksti: HS / kuva: HS, Magnus Laupa

Superbussit ovat ylioptimismia

Tampereen raitiotien taloudesta on tehty kattavat kuntataloudelliset laskelmat, mikä on uutta suomalaisessa joukkoliikenteen arvioinnissa. Laskelma osoittaa, että joukkoliikenteen kehittäminen – tässä tapauksessa modernin raitiotien rakentaminen – ei ole vain arvovalinta, vaan perusteltu investointi kaupungin talouden kannalta. Raportissa on verrattu raitiotietä erilaisiin bussijärjestelmiin. Toteutuneiden bussihankkeiden perusteella tuplanivelbussit on esitetty vertailussa optimistisesti. Vaikka kolmen eri valmistajan superbusseja on viime vuosina kokeiltu käytännön linja-ajossa Helsingissä Jokerilinjalla, eivät koeajot ole johtaneet tilauksiin, vaan Jokeria päätettiin liikennöidä normaalein telibussein kunnes linjalle suunnitteltu raitiotie valmistuu.

Yleisesti eri bussivaihtoehtoja on selvityksessä käsitelty kattavasti, ja esitetyn perusteella arvioimme, että ladattavat akkubussit voivat olla hyvä ratkaisu vähemmän kuormitetuilla uusilla poikittaislinjoilla, jotka leikkaavat raitiotien aluekeskusten keskuspysäkkien kautta ja tavoittavat suoraan tärkeitä eri kaupunginosien käyntikohteita ilman kiertoa keskustan kautta. Pidämme modernia raitiotietä Tampereen päärunkolinjalla välttämättömänä sekä kaupungin että seudun yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi ja Liikennepoliittisessa selonteossa tehtyjen linjausten toteuttamiseksi. Se on lisäksi tärkeä työllisyyshanke.

KARI SALO
puheenjohtaja
Suomen Liikenneliitto ry

Bussia ja ratikkaa ei voi laittaa Tampereella vastakkain

Valtuusto on päättämässä ratikasta. Bussiyrittäjänä en näe ratikassa uhkaa. Vastakkain eivät ole ratikka ja bussi. Vaikka moderni raitiotie ja lähijuna muodostavatkin muutamalla linjalla seudun joukkoliikenteen pääsuonet, perustuu kaikki muu joukkoliikenne busseihin. Raitiotien rakentaminen on päätös joukkoliikennemyönteisestä liikennejärjestelmästä, jossa busseillakin on nykyistä enemmän työtä.

Voisi ajatella, että bussiyrittäjä toivoisi vesi kielellä valtuuston valitsevan superbussit. Realistit ja asiantuntijat tietävät, ettei se koskaan toteutuisi. Nyt suunnitellulla reitillä liikennöinti ratikalla on vuodessa lähes 10 miljoonaa euroa superbussia halvempaa. Yrittäjänä haluaisin nähdä sen bisnestapauksen, jolla superbussit saataisiin kaupunkihyödyissä ratikan tutkittujen lukujen ohi. Valtuusto ei koskaan saisi päätettyä busseille rakennettavia kymmenien miljoonien omia väyliä, kun jo lyhyen bussikaistan edellyttämä liikennemerkkipäätös kaatuu lautakunnassa ”hankalana”. Ratikka on yksi päätös; bussikaistat vaativat kymmeniä erillispäätöksiä.

Siinä missä ratikan luotettavuus on todettu lukuisissa talvikaupungeissa, eivät superbussit toimi Suomen olosuhteissa. Jo perinteiset 1-nivelbussit jouduttiin poistamaan liikenteestä niin Helsingissä kuin Tampereella ennenaikaisesti. Matalalattiaisuus ja nivelbussi ei yksinkertaisesti ole toimiva yhdistelmä. Pyöräkotelot ja nivelpalkeet veivät tilan istumapaikoilta: nivelbussissa on pituudestaan huolimatta vähemmän istumapaikkoja kuin tavallisessa telibussissa. Seuraan huvittuneena haaveilua 2- tai 3-nivelisistä ihmebusseista. Viime talven kaltaisen huonon ilmanlaadun jälkeen on muistettava, ettei edes sähkörollikka poista kumipyörien aiheuttamaa keskustan katupölyongelmaa, toisin kuin ratikka.

Olen huomannut, että ne tahot, jotka ratikan vastustajina ilmoittautuvat tuplanivelbussien puolustajiksi, vastustavat usein myös bussikaistojen lisäämistä tai joukkoliikennemyönteistä kaavoitusta. Heille superbussit eivät oikeasti ole vaihtoehto vaan utopia, jolla ratikkaa lykätään. He tietävät itsekin, ettei superbusseja tulisi. Valtuusto ei siis päätä ratikan ja bussiliikenteen välillä, vaan kaupunkikehitystä ”buustaavan” liikennejärjestelmän ja rajansa vastaan saaneen nykybussin välillä.

LAURI HELKE
DI, liikennejohtaja
OnniBus.com

Raitiotiehankkeiden kustannusvertailun vaikeudesta

Matti Olkinuora Tammerkosken Kokoomuksesta kirjoittaa vastineessaan Seppo Blomqvistille raitiotiehankkeiden kustannusten vertailun vaikeudesta eri maiden välillä. Vaikeutta aiheuttavat mm. eri maiden erilaiset kustannustasot ja se, mitä erilaisia oheisprojekteja ilmoitetaan kuuluvaksi raitiotieprojektiin. Suomessa hankkeisiin lasketaan perinteisesti vain itse väylä, kun taas esimerkiksi Ranskassa hankkeiden rahoitusmalli on täysin erilainen, ja hankkeeseen saatetaan laskea mukaan kaikki reitin varrelle rakennettavat pysäköintitalotkin. 

“Aiemmassa kirjoituksessa Seppo Blomqvistin (AL 3.6.) tapa määrittää raitiotien rakennuskustannukset eri kaupunkien kilometrihintojen keskiarvolla kertomalla on väärä.

Suurin ongelma tässä ajattelutavassa on hankkeiden erilainen sisältö, mikä tekee niiden vertailusta käytännössä mahdotonta. Ranskassa raitiotiehankkeiden kustannuksiin laitetaan kaikki mahdollinen parkkiluolista rakennusten julkisivuremontteihin, koska valtio antaa näin tehdä. Suomessa näin ei toimita, vaan liikenneväylähanke sisältää vain väylän. Bergenin kustannuksissa on Suomeen verrattuna yli 50 prosenttia korkeammat rakennuskustannukset ja 2 kilometriä kallioon louhittuja tunneleita.

Helsingin keskustassa on rakennettu 2000-luvulla raitiotietä hintaan 5 miljoonaa euroa kilometriltä. Norrköpingissä tehtiin uusi linja hintaan 4,5 miljoonaa euroa kilometriltä. Blomqvistin esittämä 25 miljoonaa euroa kilometriltä ei voi pitää paikkaansa. Helsingin luku ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen Tampereen kanssa, koska Tampereella pitää rakentaa muutamia siltoja ja mukaan tulee kertaluontoisia investointeja, joita ei tarvitse tehdä jatkohaarojen kohdalla. Kalustoa taas ei pidä laskea infraan, sillä tällöinhän voisi bussien hankinnan laskea Tampereen katurakentamisen kustannuksiin.

Ainoa oikea tapa vertailla eri raitiotiehankkeiden kustannuksia, olisi purkaa ne osatekijöihinsä ja huomioida erot niiden sisällössä sekä rakennuskustannusten hintatasossa.

Matti Olkinuora
Tammerkosken kokoomus
Tampere”

Raitiotie toimii myös alppikaupungissa

Raitiotie toimii myös alppikaupungissa. Raitioteiden kustannusarvioiden vertailu eri maiden välillä on vaikeaa.

Uutta joukkoliikennemuotoa ei kannata vastustaa vain periaatteessa

Aamulehden yleisönosastolla 5.6. julkaistiin erinomainen Jukka Ollikaisen kirjoitus, jossa varoitetaan bussiyhtiöitä takertumasta vanhaan ja kehotetaan kulkemaan ajan kehityksen mukana uusia hankkeita tukien. Bussiyhtiöiden onkin syytä muistaa roolinsa yleisön palvelijoina, toimivansa yhteiskunnan tuella eikä poteroitua puolustamaan “saavutettuja etuja”.

Jo vuosia on Lukijalta-palsta ollut aktiivinen raitiotietä vastustavien ihmisten lobbauskanava. Surulliseksi ja koomiseksi asian tekee se, että moni vastustava taho on tehnyt joukkoliikenteen parissa elämäntyönsä, kuten esimerkiksi viimeisimpänä Länsilinjat Oy:n ex-toimitusjohtaja ja Linja-autoliiton ex-puheenjohtaja Esko Penttilä (AL 2.6). Länsilinjat Oy ei ole ainoa kumipyöräliikenteen edustaja, joka raitiotietä pelkää. Väinö Paunu Oy ja TKL:n muutama edustaja ovat ratikkaa yrittäneet kuopata jo vuosia. Ratikkahan vähentäisi todellakin bussiliikennettä tietyissä paikoissa, eikä Paunun autojakaan seisoisi enää niin monta Tampereen Teatterin edustalla komistamassa Hämeenkatua. Toisaalta on ymmärrettävää, että koko elämänsä kumipyöräliikenteen parissa töitä tehneenä tämä pelottaa. Onhan kumipyörät ja diesel korvattu teräspyörillä, kiskoilla ja sähköllä.

Suosittelen vanhoille herrasmiehille historiaan tutustumista. Kuinka moni yritys uutta vastustaessa, on jatkanut kasvuaan ja kuinka moni on kuihtunut? Jos Länsilinjoille tai Paunulle ei joukkoliikenteen pyöritys kelpaa muulla kuin yhdellä tapaa, niin jollekin muulle se kelpaa. Tällaisen systemaattisen mustamaalaamiskampanjan jälkeen kukaan ei tule unohtamaan, miten ratikkaan suhtauduitte sitä suunniteltaessa. Taitaa olla oma imperiumi tärkeämpi kuin joukkoliikenne kokonaisuutena. Nyt olisi pienen uudistumisen paikka perinteisillä bussiyrityksillä. Tampereen kaupunki kysyi raitiotiesuunnitelmasta lausuntoja useilta kymmeniltä tahoilta ja sai 45 vastausta. Suurin osa lausunnon antajista, mukaan lukien Tampereen naapurikunnat, kannatti raitiotietä ja haluaisi siihen mukaan. Lausuntojen antajien joukosta löytyy vain muutama vastustaja, kuten Tampereen kauppakamari ja Linja-autoliitto ry. Suosittelen varsinkin Linja-autoliitolle jäsenineen tutustumista toisen kumipyörätoimijan lausuntoon, joka kuuluu: ”Tampereen Aluetaksi Oy toteaa lausunnossaan, että kaikki joukkoliikenteen kehittämiseen tähtäävät suunnitelmat ovat myönteisiä”.

Jukka Ollikainen
Tampere

Bussijono Tampereella. Länsilinjojen ja Paunun saavutettu etu?

Bussijono Tampereella. Länsilinjojen ja Paunun saavutettu etu?

Raitiotiehanke maksaa itsensä takaisin

Juho Suominen kirjoittaa 30.5. 2014 Turun Sanomissa Turun raitiotiehankkeen kustannuksista ja kehottaa turkulaisia varmistamaan alueelleen tuleva mittava investointiraha ja pitämään huolta siitä, että Turku kaupunkiseutuna pystyy myös jatkossa kilpailemaan Tampereen kanssa – varsinkin siinä tapauksessa, kun Tampere päättää raitiotien rakentaa. 

Turun raitiotiehankkeen kustannuksia on moitittu monasti alueen lehdissä turhan tyyriiksi, mutta investointina se on silti monelta kantilta katsottuna sangen kannattava.

Valtio on sitoutunut kattamaan noin 250–300 miljoonan euron projektista kolmanneksen. Se tietää noin 80–100 miljoonan euron arvoista investointia Turkuun. Tämä puolestaan tietää työtä ja toimeentuloa monille turkulaisille.

Suurella vaivalla neuvoteltu kasitien parannus on 102,5 miljoonan euron hintalapullaan samaa suuruusluokkaa kuin Turulle raitiotiehankkeen vuoksi tiedossa oleva tuki. Tätä mahdollisuutta ei ole varaa sivuuttaa.

Tällä hetkellä on halpaa rakentaa ja investoida koska korot ovat alhaalla. Nyt on siis oiva hetki tarttua toimeen. Jos Turulle jää projektista maksettavaa tuen jälkeen 170 miljoonaa euroa, sen takaisinmaksuaika voi olla esimerkiksi 40 vuotta, tällöin Turun vuotuista budjettia painaa enää vain 4,25 miljoonan euron erä vuosittain. Tämä summa ei ole enää budjetissa kovinkaan suuri, vaan samaa luokkaa kuin monet muut normaalit investoinnit Turun infrastruktuuriin.

Kun suurehko alkuinvestointi on hoidettu, raitiovaunujen käyttökustannukset ovat busseja selvästi matalammat. Tämä on tärkeää etenkin kun ottaa huomioon, että nykytilanteessa bussiliikenteen tukeminen syö vuosittain mittavan määrän rahaa, noin 15 miljoonaa euroa.

Bussi kestää liikenteessä vain noin 10–15 vuotta, jonka aikana sen tulee kuolettaa siihen tehty investointi. Raitiovaunu puolestaan kestää vähimmilläänkin 30 vuotta: Helsinginkin mutkaisilla kaduilla liikennöi edelleen erinomaisessa kunnossa olevia 50 vuotta vanhoja vaunuja.

Vaikka uusi telibussi maksaa vajaat 300 000 euroa ja raitiovaunu noin 2,5 miljoonaa euroa, ero kääntyy pitkän käyttöiän, isomman matkustajakapasiteetin (telibussissa 90, raitiovaunussa jopa 300 vaunujen määrästä riippuen), henkilöstökustannusten ja käyttövoiman hinnan ansiosta raitiovaunun eduksi.

Jos Turku jää ilman raitiotietä, kun Tampereelle sellainen rakennetaan, ei Turku enää pysty kilpailemaan tasapäisesti Tampereen kanssa. Tällainen kehityksen kelkasta jättäytyminen voi tulla pitkällä tähtäimellä huomattavasti kalliimmaksi kuin raitiotie koskaan.

Juho Suominen

Kayseri Tramway

Raitiotie Kayserin kaupungissa keski-Turkissa. Kuva: Cem Ecevit / Wikipedia