Avainsana: mielipidekirjoitus

by

Ratkaisu On Tietenkin Ratikka

Aamulehti (5.2.) uutisoi keskustelutilaisuudestaan, jossa erääksi Hämeenkadun  keskeiseksi ongelmaksi oli noussut se, että “äänekkäät bussit valtaavat  koko kadun, eivätkä kaikki halukkaat siltikään mahdu kyytiin”.  Ratkaisuksi ehdotettiin bussien määrän radikaalia vähentämistä,  Hämeenkadulla toimivan yrittäjän mukaan kun “liikkeeni ikkunasta näkyy  vain mieletön bussien virta”.

 Tämän lisäksi ratkaisuksi esitettiin myös bussien siirtämistä pois  Hämeenkadulta, joka kuitenkin olisi kivijalkakaupoille ja muille  yrityksille haitallista. Jatkossa yhä merkittävämpi osa asiakasvirrasta  saapuu keskustaan joukkoliikenteellä ympäri kaupunkiseutua, ja heidän  asiointinsa kannalta riittävän lähellä olevat pysäkit ovat olennaisia.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. On ilmeistä, että kaupungin keskeisen kadun ongelmaksi on muodostumassa bussien kapasiteetti – kaupunkilaisten  kulkemista kun ei voida keinotekoisesti rajoittaa. Kaupungin  kärkihankkeena on kuitenkin ratkaisu, joka pystyy merkittävästi  vähentämään bussien määrää Hämeenkadulla, tuomaan asiakkaat Hämeenkadun  liikkeisiin ja samalla parantamaan kadun yleistä viihtyisyyttäkin.

Ratkaisu on tietenkin ratikka, joka pystyy yhdessä vaunussa kuljettamaan paljon  suuremman matkustajamäärän. Itse asiassa suunnitelussa mukana oleva  43-metrinen ratikka vastaisi tilavuudeltaan noin kolmea bussia, eikä  alle 20-metrinen nivelbussikaan ole kapasiteetiltaan lähelläkään samaa  tasoa. Ratikan avulla bussien määrä vähenisi radikaalisti, ja samalla  myös yritysten asiakasvirrat saataisiin turvattua.

Bussien virta on osoitus Hämeenkatuun kohdistuvista paineista, eikä tilanne voi jatkua nykyisellään kovin pitkään. Tarvitsemme pian myönteiseen  päätöksen ratikasta, ja ratikan varsinainen rakentaminen on samalla  aloitettava viivyttelemättä.

Jaakko Stenhäll varavaltuutettu (vihr.)
Jaakko Mustakallio valtuutettu (vihr.)
http://jaakkomustakallio.fi/ratkaisu-on-tietenkin-ratikka-al-10-2/
Teksti julkaistu Aamulehdessä 10. helmikuuta 2014.
by

Bussiliikennettä kehittämään myös raitsikalla

Kahdessa mielipidekirjoituksessa (TS 15.2. ja 20.2.) on vaadittu raitiotien toteuttamisen sijaan kehittämään bussiliikennettä. Tarkastelen lyhyesti, millä keinoin bussien palvelutasoa voitaisiin Turussakin parantaa.

Veljellisen kilpakumppanimme Tampereen joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosina 2006–2013 18,3 prosenttia. Turussa vastaavana aikana 2006–2013 kasvu on ollut 7,5 prosenttia. Keskeiset Tampereen Turusta poikkeavat kehittämiskeinot ovat olleet seuraavat.

Nuorten alennuskortin ikäraja on 24 vuotta, ja opiskelijat saavat kortin myöhemminkin. Tämä tehoaisi ajokortin ja auton hankkimista harkitseviin nuoriin Turussakin.

Linjasto on jaettu tiheästi ajaviin runkolinjoihin ja aina, myös iltaisin ja viikonloppuisin, 30 minuutin välein kulkeviin täydentäviin linjoihin. Turussa monen lähiön vuoroväli on sunnuntaisin 40 minuuttia, joka on hankala hahmottaa.

Näillä keinoilla Tampereen bussit on saatu niin täyteen, että raitiovaunuihin kannattaa investoida käyttökulujen säästämiseksi. Turussakin monen lähiön bussit ovat ruuhka-aikaan täynnä, ja iltaisin sekä viikonloppuisin lähiöbusseissa on runsaasti väkeä.

Joukkoliikenteen kehittämiseen heikon palvelutason alueilla tarvitaan linjastomuutoksia. Hirvensaloon on rakennettu useita lisäalueita. Saaren joukkoliikenteessä pitää tehdä rakenteellinen muutos, jossa itäosan kaavoitetulle alueelle toteutetaan selkeät päälinjat ja saaren länsiosan haja-asutusalueen liikenne keskitetään täydentävälle linjalle.

Pitkämäen–Muhkurin alueen joukkoliikennemotti saataisiin ratkaistua toteuttamalla Vienolan ja Muhkurin välisen uuden kaava-alueen läpi joukkoliikennekatu. Samalla saataisiin runkobussilinja yhdistämään Härkämäki, Jyrkkälä ja Vienola keskustaan. Joukkoliikennekatu Kohmon ja Auranlaakson välillä lyhentäisi matka-aikaa Littoisista Kauppatorille yli viisi minuuttia, ja liikenteeseen tarvittaisiin yksi bussi vähemmän.

Turun suurimmalla asuntoalueella, Martin–Majakkarannan alueella joukkoliikenteen käyttö on alle Turun keskiarvon. Yliopistojen, Tyksin ja teknologiakeskuksen kampusalueella uusien rakennusten tontit ovat täynnä autoja, ja joukkoliikennettä käytetään rajallisesti matkoihin keskustan sisällä.

Valmiiksi täysissä lähiöbusseissa ei ole ruuhka-aikana tilaa uusille matkustajille keskustan laidalta. Siksi tällaisilla reiteillä pitää liian pieni lapio – bussit – vaihtaa kaivinkoneeseen – raitiovaunuihin.

Mikko Laaksonen, kaupunginvaltuutettu (vihr)
Linkki alkuperäiseen juttuun.