Bordeaux’n raitiotie

Bordeaux on reilun 260 000 asukkaan kaupunki Lounais-Ranskassa. Alue on erityisen tunnettu viineistään, arkkitehtuuristaan ja raitiotien aloittamasta kaupunkikehityksestä.

Tämän lisäksi Bordeaux on opiskelijakaupunki. Kaupungissa on yli 70 000 opiskelijaa ja yliopiston kampusalue on yksi Euroopan laajimpia. Tarve tehokkaalle joukkoliikenteelle on siis ilmeinen.

Monien kaupunkien tapaan Bordeaux’lla oli laaja raitiotieverkosto maailmansodan jälkeen. Kaupungin pitkäaikainen pormestari Jacques Chaban-Delmas (pormestari vuosina 1947–1995) näki raitiotien kuitenkin vanhanaikaisena ja liikennöinti lakkasi vuonna 1958.

Chaban-Delmasilla näyttää olleen jotain henkilökohtaista raitiotietä kohtaan, sillä hän ajoi pitkään kaksilinjaista kumipyörämetroa kaupunkiin. Kaupunki oli jo päätymässä kumipyörämetroon, mutta samalla metron kustannukset räjähtivät.

Yhden metrokilometrin hinnalla pystyi rakentamaan 4–10 km raitiotietä. Kaupungin hiekkainen maaperä ei myöskään ollut metrolle otollinen. Metron vastustajien mukaan metro vain jatkaisi autokaupungin paradigmaa, eikä kaupunkitilaa annettaisi muille kulkutavoille.

1990-luvun lopulla pormestariksi vaihtui raitiotiemyönteinen Alain Juppé ja katse kääntyi rohkeammin kohti raitiotietä. Pian raitiotielle näytettiin vihreää valoa ja rakentaminen voitiin aloittaa vuonna 2000.

Raitiovaunu CAPC Musée d’Art Contemporainin raitiotiepysäkillä. Ajoittain käytössä on myös lyhyempiä vaunuja.
CAPC Musée d’Art Contemporainin raitiotiepysäkki keskustan suuntaan. Pysäkillä ratikan johdot päättyvät.

Tällä hetkellä raitiotietä laajennetaan lentokentän suuntaan. Lisäksi linja D:n laajennusta Carré des Jallesin suuntaan on tutkittu. Jo nyt raitiotieverkko on 80 km laajuinen.

Raitiotietä on avaamisen jälkeen laajennettu tiuhaan. Uusin linja avattiin vuonna 2019, kun linja D avautui liikenteelle.

Bordeaux’ssa raitiotie on ollut liikennehanke, mutta myös kaupunkikehityshanke. Saasteet ja autojen päästöt olivat tummentaneet rakennusten ulkoseinät. Kun keskusta rauhoitettiin autoilulta, pystyttiin rakennusten julkisivut puhdistamaan.

Rakentaminen on myös vahvasti keskittynyt raiteiden varrelle. Tehokkaaseen joukkoliikenteeseen nojautuminen on mahdollistanut laajan kävelykeskustan. Paikallisten mukaan 1,2 kilometriä pitkä Sainte-Catherine on Euroopan pisin kävelykatu.

Kävelykeskusta ei ole syntynyt sekään itsestään, vaan kaupunki pyrkii laajentamaan kävelykeskustaa joka vuosi.

Cr du Chapeau-Rouge on muutettu autotiestä kävelykaduksi.

Ratikka itsessään on tehty helpoksi käyttää. Jokaisella pysäkillä on lippuautomaatti sekä linjakartat. Katokset on pyritty rakentamaan penkkeineen jokaiselle pysäkille.

Raitiotien vuoroväli on 10 minuuttia, mutta moni linjoista haarautuu ja kaupunki ajaa lisävuoroja, jotka eivät mene koko linjan mitalta.

Esimerkiksi ruuhka-aikaan yliopistolta lähtee raitiovaunu neljän minuutin välein keskustaan. Aikataulua ei ole siis tarpeen katsoa, vaan matkustaja voi luottaa raitiotien tulevan muutaman minuutin päästä.

Montaigne-Montesquieun pysäkki yliopiston kampuksella. Laajalla kampusalueella on seitsemän omaa ratikkapysäkkiä.

Bordeaux’n raitiotien erikoisominaisuus on se, että keskustassa raitiovaunut kulkevat ilman ilmassa olevia johtoja. Bordeaux olikin ensimmäinen ranskalaiskaupunki, jossa kyseistä tekniikkaa kokeiltiin.

Myös matkustajamäärissä mitattuna Bordeaux’n raitiotie on ollut menestys. Vuonna 2018 kaupungin pelkkä raitiotieverkosto kuljetti toiseksi eniten matkustajia Ranskassa (96,77 miljoonaa matkustajaa).

Vuonna 2019 Bordeaux’n kaupunkiseudulla tehtiin 169,5 miljoonaa matkaa joukkoliikenteessä. Vertailun vuoksi Fölillä tehtiin samana vuonna 22,26 miljoonaa matkaa.

Raitiotien lisäksi Bordeaux’ssa on panostettu bussikaistoihin. Kuvassa bussikaistoja Rue Lucien Faurella.
Öisiä ratikoita keskustan oopperatalon edustalla.

Raitiotien lisäksi raideliikenteellä on vahva rooli maakunnassa. Suurnopeusjunat ajavat Pariisin suuntaan tiheästi. Reilun 500 km matka taittuu kahdessa tunnissa. Lisäksi Toulousen suuntaan suunnitellaan uutta suurnopeusrataa.

Kaukojunien lisäksi kaupungissa on luonnollisesti alueelliset TER-junat, joita on yli kymmenen linjaa.

Berges du Lacin raitiotiepysäkin ympärille on syntynyt uutta kaupunkia.

Turun yleissuunnitelman tarkennuksen epäselvyyksien analysointi jatkuu

Aarne Alameri jatkaa Turun yleissuunnitelman tarkennukseen liittyvien kysymysten vastausten analyysiä. Esityksen kommentit liittyvät taannoin julkaistuun vastausraporttiin, jossa vastattiin Turun kaupunginhallituksen esittämiin tarkentaviin kysymyksiin yleissuunnitelman tarkennukseen liittyen.

Alkuperäiset kysymykset ja vastaukset (33 sivua) löytyvät Turun kaupungin sivuilta. Koska vastaukset sisältävät edelleen runsaasti virheitä ja olettamuksia, on kommenteissa keskitytty vain pääkohtiin.

Download (PDF, 1.09MB)

Katsaus pohjoismaisiin raitioteihin

Aarne Alameren esityksessä pohjoismaisista raitioteistä käydään läpi uudet, jo liikenteen aloittaneet raitiotiet sekä päätetyt uudet raitiotiet.

Lisäksi esitellään lyhyesti nykyisin toiminnassa olevat raitiotiejärjestelmät sekä niiden laajennussuunnitelmat.
(esitykseen on päivitetty Tampereen jatkosuunnitelmien sanamuotoja)

Download (PDF, 4.27MB)

Video: 10 syytä rakentaa ratikka Tampereelle

IBF ry (Integration and Business in Finland (IBF)) on tehnyt mainion videokannanoton Tampereen ratikan puolesta.

Yhdistys on viralliselta suomenkieliseltä nimeltään “Suomen monikulttuurinen kotoutumisen ja yrittäjyyden edistämisyhdistys ry”, ja se on Tampereen seudulta kotoisin oleva kasvava yhdistys, joka tekee monipuolisin keinoin töitä niin maahanmuuttajien ja vieraskielisten, yrittäjien kuin työttömienkin hyväksi.

Kaupunginhallituksen myönteisen päätöksen jälkeen ratikan ensimmäinen vaihe tulee valtuuston päätettäväksi 24. lokakuuta 2016. Mikäli päätös on myönteinen, rakentaminen alkaa alkuvuodesta 2017. Ylläolevan videon lisäksi hankkeen etuihin voi tutustua lukemalla kaupungin ja ratikka-allianssin valmistelema 20-sivuinen esite.

Argumentteja myönteisen raitiotiepäätöksen puolesta

Kaupunginhallitus jätti 26.9. kokouksessaan ratikkapäätöksen pöydälle. Seuraava kokous on viikon päästä maanantaina, 3.10.

Nyt on oiva aika kirjoittaa lehtiin, kaupunginhallitukselle ja valtuutetuille myönteisiä ja hyvin perusteltuja ratikkamielipiteitä. Oheisesta dokumentista saat vapaasti lainata tekstinpätkiä omaan kirjoitukseesi tai keskusteluusi.

Dokumentin löydät pdf-muodossa tästä ja google doc -muodossa (päivittyvä versio) tästä.

Kaupunginhallituksen jäsenien yhteystiedot ovat täällä.

Aamulehden yleisönosastolle tarkoitetut kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen al.mielipiteet@aamulehti.fi.

Aamulehden yleisönosaston yhteydessä julkaistaan myös tekstareita.

Tamperelaiseen osoitetut tekstit menevät perille tätä kautta.

Tampereen kaupunki/Sito Oy

Tampereen kaupunki/Sito Oy

Dokumentti on tämän verkkosivuston ylläpitäjän koostama. Tekstejä ovat kirjoittaneet useat mm. Ratikka Tampereelle -ryhmän aktiivit.

Stubbin hallitus antaa tukensa Tampereen raitiotiehankkeelle

Alexander Stubbin minihallitusneuvotteluiden päätösasiakirjassa lukee seuraavasti:

“Valtio tukee Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen  liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Valtio osallistuu hankkeen  suunnittelukustannuksiin. Valtio osallistuu hankkeen toteuttamiseen suunnittelun valmistuttua  arvioituaan ensin Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun kuntien toimet tonttitarjonnan  lisäämisessä ja asuntotuotannossa.”

Tämä on loistava uutinen, ja käytännössä varmistaa valtion tuen Tampereen ratikalle, mikäli lupaus pitää yli eduskunnan vaalikauden. Kaupunki on jo nyt ylittänyt päätöksessä mainutut tonttitarjonnan ja asuntotuotannon vaatimukset. Koko Stubbin hallituksen ohjelma on luettavissa täältä.

Havainnekuva raitiovaunusta Itsenäisyydenkadun mäessä rautatieaseman itäpuolella. Kuva Tampereen kaupunki / IDIS Design Oy.

Havainnekuva raitiovaunusta Itsenäisyydenkadun mäessä rautatieaseman itäpuolella. Kuva Tampereen kaupunki / IDIS Design Oy.