Bordeaux on reilun 260 000 asukkaan kaupunki Lounais-Ranskassa. Alue on erityisen tunnettu viineistään, arkkitehtuuristaan ja raitiotien aloittamasta kaupunkikehityksestä.
Tämän lisäksi Bordeaux on opiskelijakaupunki. Kaupungissa on yli 70 000 opiskelijaa ja yliopiston kampusalue on yksi Euroopan laajimpia. Tarve tehokkaalle joukkoliikenteelle on siis ilmeinen.
Monien kaupunkien tapaan Bordeaux’lla oli laaja raitiotieverkosto maailmansodan jälkeen. Kaupungin pitkäaikainen pormestari Jacques Chaban-Delmas (pormestari vuosina 1947–1995) näki raitiotien kuitenkin vanhanaikaisena ja liikennöinti lakkasi vuonna 1958.
Chaban-Delmasilla näyttää olleen jotain henkilökohtaista raitiotietä kohtaan, sillä hän ajoi pitkään kaksilinjaista kumipyörämetroa kaupunkiin. Kaupunki oli jo päätymässä kumipyörämetroon, mutta samalla metron kustannukset räjähtivät.
Yhden metrokilometrin hinnalla pystyi rakentamaan 4–10 km raitiotietä. Kaupungin hiekkainen maaperä ei myöskään ollut metrolle otollinen. Metron vastustajien mukaan metro vain jatkaisi autokaupungin paradigmaa, eikä kaupunkitilaa annettaisi muille kulkutavoille.
1990-luvun lopulla pormestariksi vaihtui raitiotiemyönteinen Alain Juppé ja katse kääntyi rohkeammin kohti raitiotietä. Pian raitiotielle näytettiin vihreää valoa ja rakentaminen voitiin aloittaa vuonna 2000.
Tällä hetkellä raitiotietä laajennetaan lentokentän suuntaan. Lisäksi linja D:n laajennusta Carré des Jallesin suuntaan on tutkittu. Jo nyt raitiotieverkko on 80 km laajuinen.
Raitiotietä on avaamisen jälkeen laajennettu tiuhaan. Uusin linja avattiin vuonna 2019, kun linja D avautui liikenteelle.
Bordeaux’ssa raitiotie on ollut liikennehanke, mutta myös kaupunkikehityshanke. Saasteet ja autojen päästöt olivat tummentaneet rakennusten ulkoseinät. Kun keskusta rauhoitettiin autoilulta, pystyttiin rakennusten julkisivut puhdistamaan.
Rakentaminen on myös vahvasti keskittynyt raiteiden varrelle. Tehokkaaseen joukkoliikenteeseen nojautuminen on mahdollistanut laajan kävelykeskustan. Paikallisten mukaan 1,2 kilometriä pitkä Sainte-Catherine on Euroopan pisin kävelykatu.
Kävelykeskusta ei ole syntynyt sekään itsestään, vaan kaupunki pyrkii laajentamaan kävelykeskustaa joka vuosi.
Ratikka itsessään on tehty helpoksi käyttää. Jokaisella pysäkillä on lippuautomaatti sekä linjakartat. Katokset on pyritty rakentamaan penkkeineen jokaiselle pysäkille.
Raitiotien vuoroväli on 10 minuuttia, mutta moni linjoista haarautuu ja kaupunki ajaa lisävuoroja, jotka eivät mene koko linjan mitalta.
Esimerkiksi ruuhka-aikaan yliopistolta lähtee raitiovaunu neljän minuutin välein keskustaan. Aikataulua ei ole siis tarpeen katsoa, vaan matkustaja voi luottaa raitiotien tulevan muutaman minuutin päästä.
Bordeaux’n raitiotien erikoisominaisuus on se, että keskustassa raitiovaunut kulkevat ilman ilmassa olevia johtoja. Bordeaux olikin ensimmäinen ranskalaiskaupunki, jossa kyseistä tekniikkaa kokeiltiin.
Myös matkustajamäärissä mitattuna Bordeaux’n raitiotie on ollut menestys. Vuonna 2018 kaupungin pelkkä raitiotieverkosto kuljetti toiseksi eniten matkustajia Ranskassa (96,77 miljoonaa matkustajaa).
Vuonna 2019 Bordeaux’n kaupunkiseudulla tehtiin 169,5 miljoonaa matkaa joukkoliikenteessä. Vertailun vuoksi Fölillä tehtiin samana vuonna 22,26 miljoonaa matkaa.
Raitiotien lisäksi raideliikenteellä on vahva rooli maakunnassa. Suurnopeusjunat ajavat Pariisin suuntaan tiheästi. Reilun 500 km matka taittuu kahdessa tunnissa. Lisäksi Toulousen suuntaan suunnitellaan uutta suurnopeusrataa.
Kaukojunien lisäksi kaupungissa on luonnollisesti alueelliset TER-junat, joita on yli kymmenen linjaa.
