Ratikka.infoon aiemminkin kirjoittanut Jalmari Salaterä kertoo oheisessa jutussa entisen kotikaupunkinsa Mainzin raitiotieliikenteestä ja sen kehittämisestä.
Mainz on vajaan 220 000 asukkaan kaupunki Reinin varrella, noin 40 kilometriä Frankfurtista Ranskan suuntaan. Kaupunki on tunnettu kirjapainotaidon kehittäjän, Johannes Gutenbergin, kotikaupunkina sekä Saksan viinipääkaupunkina.
Raitiotieliikenne kaupungissa on toiminut vuodesta 1883 lähtien ja nykyisin toiminnassa on viisi linjaa: linjat 50-53 sekä linja 59. Raitiovaunuraiteita kaupungissa on noin 30 kilometriä (vrt. Tampere 15,6 kilometriä).
Kaupungin alueella toimii neljä S-Bahnlinjaa: S6 & S8 pääjuna-asemalta sekä S1 & S9 Mainz-Kastelin asemalta Reinin toiselta rannalta. Lisäksi kaupunkia palvelevat lukuisat RB- sekä RE-paikallisjunat. IC- sekä ICE-junilla on suora yhteys pohjoisessa Hampuriin asti ja etelässä Sveitsin
Baseliin sekä Wieniin asti.
Kaupungin viisi raitiotielinjaa kulkevat kaikki päärautatieaseman edustalta. Kaupungin raitiotieverkkoa on laajennettu kahdesti 2010-luvulla. Suurempi laajennus oli pääjuna-asemalta Lerchenbergiin ulottuvan 9,2 kilometriä pitkän linjan (Mainzelbahn) avaaminen vuonna 2016. Linja yhdisti kaupungin pääjuna-aseman, yliopiston, Hochschulen, opiskelija-asuntolat sekä jalkapallostadionin toisiinsa. Kaupunki onkin tunnettu opiskelijakaupunki yli 30 000 yliopisto-opiskelijallaan sekä 7 000 Hochschule-opiskelijallaan. Luentoja kampuksella on pääasiassa klo 8-18
välillä, joten kapasiteetille on tarvetta ympäri vuorokauden. Yliopiston kampus on laaja ja käytännössä kampusalueella on kolme raitiotiepysäkkiä.
Mainzelbahn on osoittautunut suosituksi laajennukseksi. Linjalle ennustettiin miljoonaa vuosittaista matkustajaa, mutta miljoonan matkustajan raja rikkoutui jo kolmen ensimmäisen aukiolokuukauden aikana. Toinen pienempi laajennus oli Bismarckplatzilta Zollhafenin alueelle rakennettu laajennus, joka valmistui vuonna 2017. Zollhafeniin ajavaa linjaa 59 ei ainakaan vielä ajeta viikonloppuisin, mutta tilanne saattaa muuttua Zollhafenin alueen valmistuttua.
Mainzin raitiotielinjasto on rakennettu pääasiassa omalle kaistalleen. Myös joukkoliikennekaistoja on käytössä linja-autojen kanssa. Raitiotietä on rakennettu myös ahtaillekin kaduille, joilla on jyrkkiä nousuja. Esimerkkinä Gaustraßen pätkä, jossa kaltevuus on 9,549 prosenttia (vrt. Kaskenmäen kaltevuus 9,5 prosenttia). Raitiovaunut kulkevat myös läpi yön tunnin vuorovälillä.
Kaupungin joukkoliikenteestä vastaava MVG kuljettaa vuosittain 56 miljoonaa matkustajaa (vrt. Fölillä 26,6 miljoonaa matkustajaa vuonna 2018). Mainzin raitiotiepysäkkejä oli myös nimetty
yritysten mukaan (Coface, ZDF, VRM, Schott AG jne.) ja kaupunki yrityksineen on rakentunut raiteiden varrelle. Mainz onkin kasvanut vuosina 1990-2017 yli kaksinkertaisella vauhdilla (asukasmäärä 179.486-> 217.118) verrattuna naapurikaupunki Wiesbadeniin (260.301-> 278.654).
Mainzin seuraava suuri raitiotieprojekti on Citybahn, jota suunnitellaan Wiesbadenin sekä Mainzin välille. Tällä hetkellä Wiesbaden on Saksan toiseksi suurin kaupunki Münsterin jälkeen ilman raitiotietä tai U-Bahnia.
